Tästä alkaa kolmiosainen postaussarja meditaatiosta. :) Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi meditoinnin hyötyjä. Näistä tutkimustuloksista voit saada motivaatiota meditoinnin aloittamiseen tai jos olet jo meditoinut aikaisemmin, niin tämä voi olla hyvä muistutus, miksi kannattaisi taas aloittaa meditointi.
Toisessa osassa annan vinkkejä, kuinka voit aloittaa päivittäisen meditointiharjoituksen ja kolmannessa osassa käsittelen, miten meditoinnista voi tehdä pitkäaikaisen tavan. Alkuinnostuksen jälkeen meditointi saattaa helposti jäädä tai motivaatio ei ehkä riitä kahta viikkoa tai kahta kuukautta pidemmälle.
Aloitin itse taas meditoinnin pitkän tauon jälkeen. Minulle meditointi on vähän sama asia, kuin liikunta joillekin ihmisille. Tiedän, että se tekee hyvää monella tavalla, mutta usein se ei huvita. On helpompi katsoa jotain tyhjänpäiväistä videota, kuin hiljentyä oman pään mölinän keskelle. Olen kokeillut meditointia monella eri tavalla ja erilaisissa ympäristöissä. Olen ollut meditaatioretriitillä, kokeillut erilaisia sovelluksia ja olen käynyt paikallisryhmässä. Nyt meditoin päivittäin kotona.
Meditaatiosta ja mindfulnessista on tehty paljon tutkimuksia ja meditoinnin on todettu muuttavan aivoja jo kahdessa kuukaudessa. Käydään siis läpi, mitä positiivisia muutoksia tutkimuksissa on saatu selville. :)
MUISTI, OPPIMINEN JA TUNTEIDEN SÄÄTELY PARANEVAT
Tutkittavilla, jotka opettelivat meditaation ja meditoivat n. 30-40 minuuttia päivässä 8 viikon ajan, löytyi paksuuntumista neljällä eri alueella aivoissa:
1. Ensisijainen ero löytyi aivojen alueelta, joka yhteydessä mielen vaelluksen ja itsensä tuntemisen kanssa.
2. Vasemmassa hippokampuksessa, joka auttaa oppimisessa, muistamisessa ja tunteiden säätelyssä.
3. Aivojen TPJ osassa, joka liittyy empatiaan, näkökulmiin ja myötätuntoon.
4. Aivojen alueella, jossa tuotetaan paljon säätelyvälittäjäaineita.
VÄHEMMÄN STRESSIÄ JA AHDISTUSTA
● Meditointi alentaa kortisolin määrää veressä
Tutkittavilla opiskelijoilla kortisolin pitoisuus ennen meditointia oli keskimäärin 381.93 nmol/L ja meditoinnin jälkeen 306.38 nmol/L.
● Aivojen taistele tai pakene -osa (ahdistus, pelko, stressi) pieneni tutkittavilla, jotka osallistuivat mindfulnessiin perustuvaan stressinhallintaohjelmaan.
VOI PARANTAA HENKISTÄ HYVINVOINTIA JA MIELENTERVEYTTÄ
"...laaja kirjallisuuskatsaus mindulnessin vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja kipuihin julkaistiin 2012 kansainvälisessä psykiatrian alan lehdessä. Katsauksen mukaan on kohtalaisen luotettavaa tieteellistä näyttöä mindfulnessin mielenterveyttä edistävistä ja kipua lievittävistä vaikutuksesta, silloin kun sitä käytetään perinteisempien hoitomuotojen ohessa." (Lainaus Helena Mirandan kirjasta Ota kipu haltuun)
HIDASTAA IKÄÄNTYMISTÄ JA LIEVITTÄÄ TULEHDUSREAKTIOITA
On pystytty osoittamaan, että meditointi lisää ikääntymisä hidastavan telomeraasi-entsyymin määrää veressä ja elimistön tulehdusreaktiot lievittyvät.
VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI LUOVUUTEEN JA ERILAISEEN AJATTELUUN
Leidenin yliopistossa Alankomaissa suoritettu tutkimus osoittaa, että meditaatio vaikuttaa myönteisesti luovuuteen ja erilaiseen ajatteluun. Tutkittavat, jotka olivat tehneet meditaatioharjoituksia menestyivät paremmin tehtävässä, jossa heitä pyydettiin keksimään uusia ideoita.
VOI VÄHENTÄÄ KIVUN VOIMAKKUUTTA
Satunnaistettujen vertailututkimusten mukaan mindfulness osana kroonisen kivun hoitoa vähentää kroonisen kivun voimakkuutta ja kivun aiheuttaman haitan ja taakan kokemusta. Tutkimuksissa mindfulnessia oli käytetty osana kroonisen kivun hoitoa terveydenhuollossa.
Lähteet:
●Ota kipu haltuun, Helena Miranda
●Meditation not only reduces stress, here’s how it changes your brain
●Effects of mindfulness meditation on serum cortisol of medical students.
●Meditate to create: the impact of focused-attention and open-monitoring training on convergent and divergent thinking
Toisessa osassa annan vinkkejä, kuinka voit aloittaa päivittäisen meditointiharjoituksen ja kolmannessa osassa käsittelen, miten meditoinnista voi tehdä pitkäaikaisen tavan. Alkuinnostuksen jälkeen meditointi saattaa helposti jäädä tai motivaatio ei ehkä riitä kahta viikkoa tai kahta kuukautta pidemmälle.
Aloitin itse taas meditoinnin pitkän tauon jälkeen. Minulle meditointi on vähän sama asia, kuin liikunta joillekin ihmisille. Tiedän, että se tekee hyvää monella tavalla, mutta usein se ei huvita. On helpompi katsoa jotain tyhjänpäiväistä videota, kuin hiljentyä oman pään mölinän keskelle. Olen kokeillut meditointia monella eri tavalla ja erilaisissa ympäristöissä. Olen ollut meditaatioretriitillä, kokeillut erilaisia sovelluksia ja olen käynyt paikallisryhmässä. Nyt meditoin päivittäin kotona.
Meditaatiosta ja mindfulnessista on tehty paljon tutkimuksia ja meditoinnin on todettu muuttavan aivoja jo kahdessa kuukaudessa. Käydään siis läpi, mitä positiivisia muutoksia tutkimuksissa on saatu selville. :)
MUISTI, OPPIMINEN JA TUNTEIDEN SÄÄTELY PARANEVAT
Tutkittavilla, jotka opettelivat meditaation ja meditoivat n. 30-40 minuuttia päivässä 8 viikon ajan, löytyi paksuuntumista neljällä eri alueella aivoissa:
1. Ensisijainen ero löytyi aivojen alueelta, joka yhteydessä mielen vaelluksen ja itsensä tuntemisen kanssa.
2. Vasemmassa hippokampuksessa, joka auttaa oppimisessa, muistamisessa ja tunteiden säätelyssä.
3. Aivojen TPJ osassa, joka liittyy empatiaan, näkökulmiin ja myötätuntoon.
4. Aivojen alueella, jossa tuotetaan paljon säätelyvälittäjäaineita.
VÄHEMMÄN STRESSIÄ JA AHDISTUSTA
● Meditointi alentaa kortisolin määrää veressä
Tutkittavilla opiskelijoilla kortisolin pitoisuus ennen meditointia oli keskimäärin 381.93 nmol/L ja meditoinnin jälkeen 306.38 nmol/L.
● Aivojen taistele tai pakene -osa (ahdistus, pelko, stressi) pieneni tutkittavilla, jotka osallistuivat mindfulnessiin perustuvaan stressinhallintaohjelmaan.
VOI PARANTAA HENKISTÄ HYVINVOINTIA JA MIELENTERVEYTTÄ
"...laaja kirjallisuuskatsaus mindulnessin vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja kipuihin julkaistiin 2012 kansainvälisessä psykiatrian alan lehdessä. Katsauksen mukaan on kohtalaisen luotettavaa tieteellistä näyttöä mindfulnessin mielenterveyttä edistävistä ja kipua lievittävistä vaikutuksesta, silloin kun sitä käytetään perinteisempien hoitomuotojen ohessa." (Lainaus Helena Mirandan kirjasta Ota kipu haltuun)
HIDASTAA IKÄÄNTYMISTÄ JA LIEVITTÄÄ TULEHDUSREAKTIOITA
On pystytty osoittamaan, että meditointi lisää ikääntymisä hidastavan telomeraasi-entsyymin määrää veressä ja elimistön tulehdusreaktiot lievittyvät.
VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI LUOVUUTEEN JA ERILAISEEN AJATTELUUN
Leidenin yliopistossa Alankomaissa suoritettu tutkimus osoittaa, että meditaatio vaikuttaa myönteisesti luovuuteen ja erilaiseen ajatteluun. Tutkittavat, jotka olivat tehneet meditaatioharjoituksia menestyivät paremmin tehtävässä, jossa heitä pyydettiin keksimään uusia ideoita.
VOI VÄHENTÄÄ KIVUN VOIMAKKUUTTA
Satunnaistettujen vertailututkimusten mukaan mindfulness osana kroonisen kivun hoitoa vähentää kroonisen kivun voimakkuutta ja kivun aiheuttaman haitan ja taakan kokemusta. Tutkimuksissa mindfulnessia oli käytetty osana kroonisen kivun hoitoa terveydenhuollossa.
Oletteko te huomanneet meditoinnin ansiosta positiivisia muutoksia? :)
Lue myös:
Kuinka aloittaa meditointi?
Testissä Estelle & Thildin meikkivoide
Voiko herätysvalo auttaa aamu-unista?
Kuinka aloittaa meditointi?
Testissä Estelle & Thildin meikkivoide
Voiko herätysvalo auttaa aamu-unista?
Facebook: With Miina
Bloglovin: With Miina
Vero: Miina
Vero: Miina
Lähteet:
●Ota kipu haltuun, Helena Miranda
●Meditation not only reduces stress, here’s how it changes your brain
●Effects of mindfulness meditation on serum cortisol of medical students.
●Meditate to create: the impact of focused-attention and open-monitoring training on convergent and divergent thinking
